Unohtui tuosta viime päivityksestä vielä yksi huomio japanilaisista. Mentiin siinä klo 21 jälkee kauppaan hakemaan jotain lääkettä palaneelle iholle. Ei ehditty siinä kauaa katsella, kun joku mies tuli kysymään englanniksi, että tarvitaanko me apua. Eikä hän siis ollut kaupan työntekijä. No yritettiin siinä sit kertoa, että etsittiin apua auringon polttamalle iholle. Mies oli yhtä kysymysmerkkiä ja siihen tuli sitten paikalle myyjä, jotka ryhtyivät japaniksi pohtimaan, että mitä me oikein etsitään. Milloin minä näytin Marin palanutta olkapäätä ja milloin oli puhetta auringosta. Sitten siihen tuli kaksi nuorempaa miestä, jotka ilmeisesti olivat huomanneet meidän tilanteen ja tiesivät, mitä me haetaan. Johan se voide löytyi! Jännää, että Japanissa tullaan heti tarjoamaan apua, vaikkei sitä yhteistä kieltä edes löydy :,D
27.8, torstai.
Heräiltiin joskus kahdeksan ja yhdeksän välillä. Oli rauhallinen aamu, koska Kiotoon ei ollut kuin puolen tunnin matka junalla. Oltiin ostettu ennakkoon Japan Rail passit Kansain alueelle, joten käytiin heti Osaka stationille päästessä ne vaihtamassa. Ne oli parin päivän liput ja niiillä päästäis helposti Kiotoon ja Naraan.
Olin etukäteen jo katsellut pyörävuokrausmahdollisuutta ja yksi liike vaikutti vakuuttavalta nettisivujen perusteella. Päädyin sähköpyöriin, jotka auttaisivat etenkin ylämäessä polkemisessa ja muutenkin antavat lisävauhtia etenemiseen. Olin katsonut pyöräkarttaakin jo etukäteen ja reitti kyseisele pyörävuokraamolle pitäisi olla aika selvä. Näin ainakin luulin.
Oltiin Kiotossa joskus puoli yhdentoista aikoihin Kiotossa ja heti kun astuttiin ulos asemalta ja pääydyttiin katsomaan karttaa, olin aika hukassa. Ja piru vie kun kartalla reitit näyttävät lyhyemmiltä kuin ne oikeasti ovat! Eli suosittelen, että käyttäkää metroja ja julkisia niin paljon kuin vain pystytte. Minä ja Mari ollaan kulutettu jalkamme jo miltein puhki tällä kävelemisellä.
Lopulta, yli puolen tunnin etsinnän ja kävelemisen jälkeen (asteita n. 30-35 astetta....), löydettiin se hemmetin liike jostain hemmetin pikkukadulta, eikä se todellakaan vakuuttanut samallalailla kuin nettisivut. Otettiin sieltä nyt kuitenkin sähköpyörät päiväksi. Tähän taas sellainen huomio, että vuokratkaa pyörät mahdollisimman läheltä omalta saapumisalueelta. Helppoa on sitten palauttaa pyörä siihen ja lähtee hotellille :-)
Otettiin pyörille vielä varmuuden vuoksi vakuutukset, jos jotain tapatuis pyörälle. Tähän kannattaa käyttää omaa harkintaa esim. Meinaatteko jättää pyörät pitkäksi aikaa yksin tms. Pyörien hinta vakuutuksien jälkeen oli jotain 15-17e väliltä.
Sähkköpyörä.. Aiva mieletön! Suosittelen ehdottomasti tutustumaan tällaiseen ja varsinkin vuokraamaan sellaiset, jos haluatte samassa kaupungissa katsella nähtävyyksiä edeten nopeasti ja saaden samalla hieman hyötyliikuntaa. Pyörä kulki kuin itsekseen! Se vaan, että Kiotossakin on aika paljon ihmisiä kävelykaduilla ja heitä joutui siinä väistelemään.. Muuten pyörän kanssa sujui hienosti. Joissakin nähtävyyksien parkkipaikan yhteydessä oli myös pyöräparkki. Ensimmäistä kertaa pyörää viedessä tällaiseen, joutuu maksamaan 200 yeniä eli n. 1,5e. Saat sellaisen parkkilapun itsellesi ja voit viedä pyörän toisiin samanlaisiin parkkeihin nyt veloituksetta. Sekä tiedät, että joku vahtii pyörääsi.
Käytiin ensimmäisenä pyöräilemässä Kioton Imperial Palacen luona. Kävi ilmi, että itse alueelle ei pääse muuta kuin virallisen oppaan opastuksella. Päätettiin tulla kyseiseen kohteeseen myöhemmin uudestaan, koska juuri silloin ei ollut mahdollisuutta varata vierailua.
Pyöräiltiin Nijon linnaan. Maksoi 600 yeniä pääsymaksu. Mutta voi että! Oli kyllä aivan mielettömän näköistä. Se, mitä Osakan linnasta puuttui, löytyi Nijon linnasta. Sisällä kaikki oli sitä vanhaa Japania ja aa. Kaunista. Ulkonakin oli paljon kauniita yksityiskohtia.
Tässä vaiheessa meille iski ihan hillitön nälkä, eikä siis menty sitä kierrosta aivan kokonaan. Nyt oli ruuan aika.
Löydettiin siinä sitten joku hampurilaispaikka. Jossa ei käynyt luottokortti. Ei kun metsästämään raha-automaattia. Viereisessä kaupassa se ei ollut käytössä. Toinen sijaitsi tien toisella puolella pienen matkan päässä. Tässä vaiheessa päästin aika monta kirosanaa, koska oli nälkä, kuuma ja piti tehdä turhia reissuja.
Lopulta, kun oltiin saatu nostettua rahaa ja syötyä keskiverrot hampurilaiset, päätettiin matkata Gionin alueelle. Siellä näkisi kuulemma paljon kimonoita ja olisi muutenkin näkemisen arvoinen alue.
Tässä kohtaa todettiin tosiaan se fakta, etteivät pyöräfirman kartat olleet aivan realistisia. Välimatkat joidenkin nähtävyyksien välillä olivat todella pitkiä, vaikka kartalla ne näyttivät olevan todella lähellä toisiaan. Onneksi osaan suunnistaa :-D Pyöräilyt menivät lähinnä niin, että minä menin edeltä kartan kanssa ja Mari tuli perässä.
Kun päästiin sinne Gionin aluelle, bongattiin heti japanilaisia nuoria naisia kimonot päällä. Ai että ne kimonot on niin nättejä! Mentiin pyörien kanssa ahtaita katuja pitkin väkijoukon seassa (siis talutettiin pyöriä, ei siellä voinut polkea!) Ja ihan hyvin selvittiin niiden kanssa. Välillä päädyttiin ihastelemaan pikkukauppoja ja käytiin pyörähtämässä niissä. Oltaisiin haluttuu käydä vielä yhdellä temppelillä ja oltiinkin jo sinne päin menossa, mutta aikataulu ei enää antanut myöten. Me kun haluttiin käydä vielä siellä Osakan linnalla.
Pyöräiltiin sinne takaisin vain saadaksemme tietää, ettei tänään enää mene opastettuja kierroksia (Klo oli jtn 17). Jaahas, ei sitten mennä. Käytiin palauttamassa pyörät ja lähdettiin takaisin Osakaan.
Tässä välissä mainittakoon se, että kun tuota aamuna heräsin, mulla oli kurkku aivan miellettömän kipeä. Iltaan mennessä olin todella väsynyt ja kurkkuun sattui nyt jo todella paljon. Kioton jälkeen käytiin vielä uudestaan HEP FIVEn kauppakeskuksella. Sen jälkeen käytiin apteekissa hakemassa kurkulle lääkettä ja palattiin hotellille. Huonon olon takia en siis ole jaksanut kirjoittaa blogia, nyyh.
28.8, perjantai. Nara
Lähdettiin myös tuolloin liikkeelle vasta kymmenen jälkeen, koska Naraan oli aika lyhyt matka. Mentiin ensiksi Tennojin asemalle ja siitä suunnattiin junalla. Jr Rail passien kanssa.
Oltiin päätetty vuokrata myös tänäkin päivänä pyörät, koska Kiotossa niiden kanssa oli ollut kiva mennä. Käytiin kysymässä Naran infosta pyörävuokraamoista ja kaksi löytyi läheltä. Mentiin halvempaan, haha. Ensiksi hän sanoi meille pyörien olevan loppu, mutta sitten hän mainitsi, että hänellä on vielä kolme sähköpyörää. Meille kaksi kiitos! Vuokra oli vain 1200 yeniä eli n. 9 euroa. Myyjä ei maininnut mitään vakuutuksesta, joten ei edes kysytty.
HUH, onneksi otettiin sähköpyörät! Suunnattiin nimittäin Naran puistoon, jossa vietettäisiin suurin osa päivästä, koska siellä sijaitsi myös suurimmat osat nähtävyyksistä. Tuonne puistoon oli matkaa yli kilometri ja se oli sellaista pientä ylämäkeä koko ajan. Sähköpyörillä ylämäki meni vaivattomasti, eikä tullut edes kuuma!
Kun päästiin itse puistoalueelle, huomattiin siellä ihmisten lisäksi jotain muutakin elävää.. Nimittäin bambeja! (Peuroja xD). Mehän innostuttiin niistä aivan täysin. Kaksi aikuista ja kaksi pienempää bambia, mukavan kesyjä ja kuvattavia. Kun oltiin niitä hetken kuvattu ja hykerrelty tyytyväisenä, huomattiin että puistohan on täynnä niitä. Lyhyen matkan päässä eräs muori myi bambeille tarkoitettuja keksejä ja totta kai kuvittelin itseni Disney prinsessamaisesti ruokkimassa villieläimiä ihanassa harmoniassa! Pakko siis ostaa keksipaketti.
Heti, kun sain keksit käteeni, mun unelma putosi multa ja sen päällä hypittiin. Sillä kymmenen bambin lauma saartoi mut välittömästi ja alko näykkii mun mekkoa sekä käsiä (tässä kohtaa en ollut saanut keksejä edes auki ja tyrkkäsin ne vaa nopeasti Marille, koska mun piti laittaa lompakko laukkuun). Nyt ne bambit hyökkäs Marin kimppuun. Mä nappasin ne sitten takasin ja rupesin repii paperia auki. Sit ne keksit vaa mureni ja putos maahan. Bambi oli tyytyväisiä, me ei.
Pyöräiltiin sitten kauimmalle nähtävyydelle, Kasuga Taishalle. Oli kyllä taas aivan mieletön paikka... Sanattomaksi pisti. Punainen rakennus, punaiset pylväät, pimeä huone täynnä lyhtyjä.. Oli siihen pieni maksu, muttei haitannut.
Sitten mentiin katsomaan Todaiji temppeliä. Paljon ihmisiä (Kasuga Taishalla ei ollut miltein ketään verrattuna Todaijiin). Ja bambeja. Päädyttiin nopeasti vain silmäilemään alue läpi ja tehtiin sitten siirtoa Naran museolle. Haha, kun oltiin tulossa vauhdikkaasti alamäkeä kohti Todaijia, mun hattu lensi mun päästä. Ihana turistimies juoksi tien yli ja toi mulle mun hatun.
Naran museossa oli mielettömiä buddha patsaita ja arkeologien löytyjä entisaikojen Japanista. Hinta aikuiselle oli 1500 yeniä, mutta multa kysyttiin sitten opiskelijakorttia ja näytin sille myyjälle mun nykyistä korttia. Läpi meni :-D Maksoi mulle vaan 1000 yeniä.
Museon eräät patsaat vetivät kyllä taas sanattomaksi, niin upeita ne olivat. Siellä ei vaan saanut kuvata, nyyh.
Tämän jälkeen oltiin nähty Naraa mielestämme tarpeeksi. Suuntasimme vielä syömään välipalaa erääseen kahvilaan ja palautettiin pyörät siinä neljän jälkeen.
Otettiin juna Nambaan, jossa sijaitsisi pöllökahvila. Lopulta se löytyi pienen metsästämisen jäljiltä. Pääsymaksu oli 1500 yeniä ja tähän kuului yksi juoma. Meidän lisäksi kahvilassa oli parisen seuruetta.
Meitä neuvottiin, että vain pöllön nokkaa saisi silittää sekä kerrottiin, keitä ei saa silittää ja ketkä näykkii. Vitsi mua jännitti pitkään, ennen kuin uskalsin koskea pöllöihin. Mutta voi että ne olivat suloisia :3
Yhtäkkiä huomattiin Marin kanssa olevamme siellä kahdestaan kahden myyjän kanssa. Hetken kuluttua naismyyjä tulee paikalle hansikkaan kanssa ja ottaa yhden pöllöistä käsiinsä. Sitten hän on ojentamassa sitä mulle. Ooooom sain pitää pöllöä kädessä! Sitten taas kyseltiin, mistä ollaan kotoisin. Suomesta. Muumit. Aaa! Johan ne tiesivät :,D Sitten meitä taas lahjottiin pöllön sulilla, jotka ois normisti maksanut jonku 100 yeniä. Arigato! Oli kyllä mahtava kokemus, suosittelen lämpimästi :3
Loppupäivä meni sitten shoppaillessa Forever 21:ssa (hiihhi kivoja kenkiä) ja pakkaillessa aamulentoa varten.
Päätän tämän blogikirjoituksen nyt tähän. Hong Kongia sitten seuraavassa päivityksessä. Huomenna Disneylandiin!
