Tokion kaksi Disney -puistoa ja viimeiset päivät

Tätä kirjoittaessani olen jo kotona ja edelleen toipumassa tästä oudosta viruksesta, joka jäi tuliaisiksi reissusta. Olen nyt jo kuitenkin voimissani kirjoittamaan viimeisistä päivistä Japanissa!

Että tuo paluulento Hong Kongista tuntui kyllä pitkältä.. On se 4h lentokoneessa vaan käsittämättömän pitkä aika. Onneksi mun ostamat silikonikorvatulpat estivät mahdollisen korvakivun (menolennon karmivat kokemukset), joten pääsin hengissä perille Naritan lentokentälle. Kello oli jotain yhdeksän illalla, kun päästiin lentokentälle ja siitä sitten alkoikin laukkujen hakeminen. Kaikki kävi taas todella sujuvasti, eikä meillä ollut mitään ongelmia. Oltiin ostettu lentokoneestä liput Keisei Skylinerille hieman alennuksella, joten taitoimme sillä matkan Naritan lentokentältä Nipporin asemalle.

Nipporin asemalta taas vaihdettiin linjaa JR:lle ja Yamanote linjalla kohti Shin-Okubo -asemalle, jossa meidän hotelli sijaitsi. Olen jo etukäteen katsonut hotellin sijainnin Google mapsin katukuva kanssa, joten hotelli oli erittäin helppo paikantaa. Kävelyä Shin-Okubon asemalle oli vain minuutti pari!

.. Jäätävät rappuset, eikä näy hissiä. Siinä sitten kaksi turistia (minä ja Mari) raahataan laukkumme portaikon yläpäähän, jossa sijaitsee respa. Respa on oikein mukava nuori mies, joka kommunikoi kanssamme sujuvalla englannilla. Saadaan nopeasti huoneeseen avain ja onneksi nyt oli hissi käytettävissä!

Huone oli kiva (BIGBANG -bändin fanihuone, selvästi naisfaneille tarkoitettu hehe). Asetuttiin aloillemme ja me oltiin todella väsyneitä. Meillä oli sillä hetkellä vain joku 7 - 6 tuntia nukkua ennen Tokion DisneySea -puistoa. Oi voi, tiedettiin, että huomisesta tulee rankka päivä.

Herättiin sitten seuraavana aamuna (keskiviikko 2.9.) seitsemältä ja ryhdyttiin valmistautuu päivään. Lähdettiin kahdeksan aikaan junaan ja totta kai junat oli täynnä siihen aikaan aamusta! Vaihdettiin junaa Tokiossa ja suunnattiin kohti Maihaman asemaa, joka oli JR:n lähin asema Disneylandiin. DisneySea -puisto aukesi jo klo 8.30, joten lopulta sinne saavuttuamme jonoa porteilla ei enää ollut (klo oli jotain lähemmäs 9.00).

Ostettiin kahden päivän liput ja suunnattiin puistoon! Olin sanonut Marille, että ensiksi käydään Indiana Jonesin -maailmassa. Hankittiin kuitenkin ensiksi liput sellaiseen Matka maailman keskipisteeseen -laitteeseen, kun siihen oli muka jo 70 minuutin jono?

Saavuttuamme lopulta Indiana Jones maailman suosittuun laitteeseen, se näytti muka 70 minuutin jonoa. Siihen kuitenkin pienen kitinän jälkeen mentiin ja pieni sadekuuro iski. Päästiin kuitenkin sisälle jo puolessa tunnissa! Hihihi, olin todella iloinen, että katsomani ruuhkakalenteri näyttäisi kuitenkin pitävän paikkansa!

Eli, päästiin kaikkiin laitteisiin alle puolen tunnin jonotuksella (paitsi Tower of Terroriin, koska FastPass -liput olivat loppuneet klo 15 aikaan......). Siihen odotettiin yli tunti. Se ei kuitenkaan tuntunut miltään verrattuna Universal Studiosin Harry Potter -laitteeseen, jota en edelleenkään kovin lämmöllä muistele.

DisneySea oli todella hauska ja kiinnostava puisto. Siellä oli jopa hyvää ruokaa (toisin kuin Hong Kongin Disneyssä..). Ehdottomasti kokemisen arvoinen puisto.

DisneySean jälkeen (klo oli jotain lähemmäs 19) mentiin käymään Harajukussa. Uu jeah! Ensiksi mentiin kuitenkin syömään ensimmäiseen ravintolaan, koska meillä oli kiljuva nälkä. En enää muista paikan nimeä, mutta söin tosi hyvän pastan!

Harajukussa kaikki liikkeet sulkivat ovensa jo klo 20 aikaan, ja me päästiin syömästä joskus klo 19.30. Eli kierrettiin tosi nopeasti paikkoja läpi ja mukaan tuli yksi hame. Päätettiin mennä seuraavana päivänä uudestaan, kun ajateltiin, ettei Disneylandissa mene taaskaan koko päivää.

Päästiin puoli yhdeksän aikaa hotellille ja oltiin taas aivan uuvuksissa. Kello soimaan seuraavaksi aamuksi taas klo 7.

Torstai 3.9.2015

Sama aikataulu, kuin edellisenä päivänä. Disneyland aukeaisi tasan klo 9 ja oltiinkin siellä porteilla jo joskus 8.45. Siitä sitten heti puiston avauduttua sinkouduttiin Tomorrowlandiin hakemaan FastPass -liput Space mountainiin ja siitä sitten kiiruhdettiin erääseen vuoristorataan, Big Thunder Mountain, toisella puolella Disney -puistoa. Siihenkin oli ensiksi todella pitkä jono, mutta tähänkin laitteeseen päästiin taas puolen tunnin jonotuksella. Koska meidän Space Mountain liput kelpaisivat vasta klo 10 jälkeen, ehdittiin mennä vielä Pirates of the Caribbean -veneilyyn ja katselemaan paikkoja.

Space Mountain oli aivan erilainen verrattuna Hong Kongin laitteeseen! Marikin tykkäs tästä Japanin versiosta enemmän. Eli näissä laitteissa on eroja!

Koska Hong Kongissa oli ollut miltein samat laitteet kuin Tokion Disneylandeissa, me ei enää toistamiseen niitä käyty. Nyt haluttiin kulkea puistoa rauhassa ja tutkia paikat hyvin. Kyllä tuli taas pengottua Disneyland niin hyvin kuin vaan mahdollista. Lähdettiin sieltä sitten joskus neljän viiden aikoihin.

Kyllä jäi haikea mieli, kun tajusi, että olen oikeasti käynyt kaikissa maailman Disney -puistoissa. Hui. Nyyh. Ja uusintakierros, eikö niin? :)

Käytiin taas penkomassa Harajukua, tällä kertaa paremmalla aikataululla. Mukaan tarttui uusi mekko! Oli ihan kiva nähdä Harajukua silloin, kun kaupat eivät olleet kiinni :-D Se koko katu (siis JR asemalta tullessa) on täynnä kaikenlaisia liikkeitä ja tulee hieman tori -fiilis mieleen. Täytyi aina vähän sillä silmällä vaatteita sun muita katsella, ettei tule huijatuksi :,D

Oli taas mukava päivän päätteeksi mennä nukkumaan! Pakko tähän väliin sanoa, että olin jo ollut viikon kaameassa nuhassa ja aina päivän päätteeksi olin tosi kipeä. Sitä kuitenkin aina jollain energialla jaksoi nousta taas uuteen aamuun!

Perjantai 4.9.

Saatiin nukkua pitkään, koska tänään meillä olisi tiedossa vain Uenon eläintarha, shoppailua Shinjukussa ja vaatteiden pesua. Lisäksi oltiin käyty eilen illalla tsekkaamassa, missä on lähin kynsipaikka ;-D Oltiin käyty eilen varaamassa perjantailla ajat klo 20, joten oltiin tästä tosi innoissamme! Lisäksi Mari halusi mennä laulamaan karaokea, joten kyllä tästäkin päivästä aika mielenkiintoinen tulisi.

Päästiin Shin-Okubosta yhdellä junalla suoraan Uenon asemalle. Matkakin oli jotain 10-15 minuuttia. Aika hyvin taas mun pää osasi suunnistaa, eikä mennyt aikaakaan, kun oltiin kävelty erääseen puistoon, niin löydettiin eläintarha. Eläintarha maksoi jtn 3-4 euroa ja mentiin ihan innoissamme katselemaan niitä ihania eläimiä! Siellä oli vaikka mitä kaikkea, pandoja, tiikereitä, gorilloja, jääkarhua, kotkia, lepakkoja... Ja mun lemppari, kultapanda!

Noh, mitä Uenon eläintarhasta jäi käteen? Se oli todella iso eläintarha ja meillä menikin sen kiertämiseen 2-3 tuntia. Mutta siellä alkoi kyllä ahistaa eläinparkojen tilat.. Esimerksi sarvikuonoilla oli vain joku pieni lammikko, missä ne voisi vilvoitella ja kolmella elefantilla sellainen aika pieni aitaus. Moni eläimistä kiersi ympyrää stressaantuneena (jääkarhu, tiikeri..) Oi voi.. Kyllä noilla eläimillä on paljon paremmat oltavat Korkeasaaressa!

Eläintarhan jälkeen meillä oli aivan kaamea nälkä. Otettiin juna ja lähdettiin Shinjukuun. Siellä haluttiin ensiksi syödä ja lähteä hieman shoppailemaan! :3

En muista ravintolan nimeä, mutta se sijaitsi aivan Shinjukun asemalla 12-13 kerroksessa (siis siinä oli iso ostoskeskus juna-aseman yhteydessä, hintatasoltaan Stockmannia). Söin oikeasti elämäni parhaimman pizzan! Siinä oli katkarapuja ja mustekalaa. Aivan mielettömän makuinen! Se maksoi jotain 11-13 euroa lounasaikaan, joten aikalailla Suomen hintatasoa.
Tässä kohtaa ulkona pimeni ja alkoi sataa kaatamalla. Pari kertaa jyrähtikin oikein voimakkaasti! Oltiin siis se suurin sade sisällä ja kun lähdettiin ulos, tuli enää vain vähän vettä. Se ei onneksi menoa haitannut.

Jonnekin me sitten siitä suunnattiin ja löydettiin pelikauppoja tms, mutta me ei kyllä kertaakaan törmätty siis ihan kunnon anime- tai mangakauppoihin. Okei okei, Niina (siskoni) oli minulle joitain liikkeitä neuvonut, mutta siis oikeasti. Eikö Japanissa sitten ole mitään kunnon animekauppoja joka kadulla? Tämä yllätti kyllä. Paljonhan siellä oli sellaisia kolikkopeliautomaatteja, josta voisi voittaa HYVÄLLÄ TUURILLA jtn animekrääsää. Voi hemmetti mitä huijausta :-D Kyllä niihin automaatteihin pitää laittaa aika paljon rahaa, jos haluat edes vähän liikuttaa sitä esinettä tms.

Tältä Shinjuku reissulta ei siis lopulta juuri vaatteita löytynyt. Me päädyttiin suurimmaksi osaksi vain toljottelemaan maisemia ja hämmästelemään kauppoja. Kerran eksyttiin sellaiselle hentai-alueelle (siis seksikauppa -kadulle), mutta heti kun tajuttiin se, käännyttiin pois :-D

Tässä kohtaa kello alkoi olla jotain 17-18, kun piti lähteä takaisin Shin-Okuboon pesemään pyykkejä. Alkoi nimittäin alusvaatteet olla aika vähissä.

Oltiin kysytty respalta aamusta, että missäs täällä on lähin kolikkopesula. Kaivettiin karttaa esille ja selvisi, että seuraavalla kadulla pitäisi olla. Lähdettiin sitten pyykkikassien kanssa etsimään kolikkopesulaa - tuloksetta. Käveltiin oikeasti tosi pitkä matka ja sitten alettiin miettii, ettei se enää voi olla näin kaukana, koska kartassa se näytti olevan tosi lähellä sitä pääkatua, jossa meijän hotelli sijaitsi.
Päädyttiin sitten sellaiseen herrapesulaan, jotta voitais pyytää myyjältä apua. No, myyjä ei ehtinyt meitä auttaa, kun pesulan asiakas (joka oli tuonut pikkutakkejaan pesetettäväksi) kyseli, tarvitaanko me apua. Kolikkopesulaa me tässä etsittiin. No se kumminkin sijaitsisi sillä samalla kadulla, jossa oltiin äsken zombailtu! Ei muuta kuin uudestaan etsimään, kiiteltiin ja kummarteltiin taas oikein kiitollisia miehelle :-D

MISSÄ SE PESULA ON?!

Käveltiin taas pidemmälle kuin aikaisemmin, eikä sitä edelleenkään löytynyt. Nyt mentiin sitten läheiseen kauppaan kysymään. Sieltä lähti sitten tomera nuori nainen meitä saattamaan - siis oikeasti saattamaan! Käveltiin tosi pitkä matka katua eteenpäin ja sieltähän se pesula lopulta löytyi! Se vain oikeasti oli TODELLA kaukana siitä pääkadusta. Oi voi, taas me siinä kiiteltiin ja kumarreltiin.

Taas uusi haaste - kaikki tekstit on kirjoitettu harakanvarpailla. Voooi-!
Ja kun sitten sisään tulee tämä sama herra sieltä herrapesulasta, joka siis oli meitä ystävällisesti neuvonut. Hän oli tullut tarkistamaan, oltiinko löydetty perille. Siinä sitten silmät kostuneina mietin, että voiko oikeasti ystävällisempää ihmistä olla? Siinä herra sitten ryhtyi kääntämään meille tekstejä englanniksi - tämä tarkoittaa kylmää, tämä kuumaa. Tuosta ostatte pesuaineet. Nuo kuivauskaapit pyörittävät 10 minuuttia 100 yenillä.

Jäätiin kyllä aivan sanattomiksi tämän miehen teoista. Siinä sitten taas kiiteltiin ja kumarreltiin ja kiiteltiin. Ei oltais selvitty ilman häntä. Hän lähti hymyissä suin pois ja minä ja Mari huokaistaan ihastuksesta.

Saatiin pyykit koneeseen, pesuaineet sinne ja se kone lähti pyörimään. Puoli tuntia menisi, kun kone olisi valmis.
Meidän kanssa siellä hengailu perhe, äiti, isä ja noin 2-vuotias tytär. Pian mukaan liittyi vähän vanhempi poika, samasta perheestä, ehkä n. 10-vuotias. Siinä sitten välillä katseltiin lasten menoa ja milloin yritettiin keksiä tekemistä.

Yhtäkkiä minä ja Mari havahdutaan siihen, kun isä täräyttää 2-vuotiaan pään pesukonetta päin. Tarkoituksella. Minä ja Mari ollaa ihan hiljaa, molemmat järkyttyneinä. Lapsi alkaa itkeä, selvästi pelkää isäänsä. Tuo lapsi ei siis ollut tehnyt mitään sellaista, että olisi ansainnut mitään tuollaista! Yritä siinä nyt sitten olla normaalisti.. Meidän oli pakko lähteä kävelemään, koska molemmille tuli aivan mielettömän paha olo siitä, mitä oltiin jouduttu todistamaan. Perheväkivaltaa. Niin pientä lasta satutettiin sellaisella tavalla...
Siinä oikeasti meni kaikki hyvät fiilikset. Marin kanssa annettiin toisillemme terapiaa ja mentiin sitten käymään kaupassa. Mentäisiin hakemaan pyykit vasta sitten kun olisi aivan pakko.

Puoli tuntia oli mennyt ja mentiin sitten hakee pyykkejä. Perhe oli edelleen siellä. Me ei edes vilkaistu isään päin, vaa mentii tosi nyrpeän näköisenä vaan hänen ohi ja nopeasti pois pyykkien kanssa.

Vaatteet ainakin tuoksuivat puhtaalta ja siihen oli luotettava! Nyt sitten äkkiä pyykit hotellille, hakemaan ruokaa ja siitä suunnattaisiin sitten kynsisalonkiin.

Haettiin take away -sushit läheiseltä ravintolalta (ihana mamma töissä <3) ja mutusteltii niitä hetki hotellilla. Siitä sitten lähdettiin kynsisalonkiin.

Siellä oli kolme työntekijää, joista se kansainvälisin (lol, siis se, joka puhui englantia :-D) tuli ottaa meidät vastaan. Hän lopetteli siinä työnsä ja laitteli meille teetä ja kahvia tulemaan. Sitten saatiin esille esimerkkejä kynsistä ja voi hemmetti kun oli vaikea päättää! Niitä kynsiä oli niin paljon ja kaikkia kivoja. Päädyin lopulta ottamaan melko yksinkertaiset kynnet, koska tämä oli kuitenkin mun ensimmäinen kerta tällaisessa paikassa.

Me sitten istuuduttiin mukaville sohville, meidän käsien alle asetettiin tyynyt ja jalat nostettiin jalkapenkille. Sitten saatiin vielä lämmin viltti päälle. Ne rasvasi kädet, viilasi kynnet tms.. Puolitoista tuntia me siellä sitten istuttiin :-D Oli kyllä kiva seurailla, miten ne teki työtään. Välillä se kansainvälinen nainen, joka hoiti mun kynsiä, kyseli meiltä mistä me ollaan, miten päädyttiin tänne.. Hänen nimensä oli Aya, ellen nyt ihan väärin muista. Saatiin sitten vielä jotku alennuskupongit, jos toltaisiin vielä joskus uudestaan.. :-D
Ihanaa, ku ne oikein saattoivat meidät sinne kävelykadulle ja siinä taas molemmat osapuolet kiitteli ja kumarteli.

Jaaaa ilta jatkoi vielä! Haluttiin päästä laulaa sitä karaokea! Minä ja mun seksikäs käheä ääneni.. Mentiin ensiksi sellaiseen paikkaan kuin Big Echo, joka on suurin karaokemesta ja sillä on siis monia mestoja ympäri Japania.
Voi voi Big Echoa, kun siellä ei puhuttu juuri lainkaan englantia, eikä oikein osattu meitä auttaa.. Päädyttiin Marin kaa vaihtaa paikkaa, kun homma ei lähtenyt käyntiin. Mentiin sitten meijän hotellia lähellä olevaan pienempään mestaan. Sielläkin meinasi heti kielimuuri tulla vastaan, mutta kappas - siinä tiskin luona hengasi nuorukainen, jolla sitten annettiin pesti opastaa meitä. Hän oli siis kyseisen paikan työntekijä, muttei ollut sillä hetkellä työvuorossa. Hän puhui todella hyvää englantia! Saatiin jotenkin sellainen kuva, ettei hän ollut kuitenkaan ihan natiivi japanilainen..?
Hän siinä sitten höpötti meille tästä karaokepaikasta (ja mm. kehui, että ollaan söpöjä hihi). Sanottiin siinä sitten harmiksemme, ettei osata lukee niitä harakanvarpaita ja että olisi ollut kiva laulaa joidenkin animeiden tunnareita. Sanoin, että olisin halunnu laulaa Fullmetal Alchemistia, enkä edes ehtinyt biisiä sanoa, kun nuorukainen innostui ja piankos me molemmat jo hoilattiin sitä biisiä :-D Hänkin harmitteli meidän puolesta, haha.

Päädyttiin kuitenkin vuokraa huone puoleksi tunniksi. Jouduttiin kanssa tilaa yhdet drinksut siinä. Onneksi valikoimasta (hahah, koko hemmetin ohjelma oli japaniksi, joten ihmettelen sitä, miten oikeesti edes löydettiin sieltä noita biisejä :-D) löytyi Lady Gagaa, MUSEa, Keanea, Back Street Boysia.. Älkää kysykö jälkimmäisestä XD

Meillä oli oikein kivaa ja hauskaa! Siinä kun mä muka yritän mun käheellä äänellä mitään laulaa..
:-D

Aika loppui ja mentiin sitten makselee. Sitten mentiin tyytyväisenä hotellille nukkumaan!


Lauantai 5.9.

Kyllä siinä heti aamusta iski se totuus, että huomenna lähdettäisiin takaisin Suomeen. Mihin nämä kaksi viikkoa olivat menneet?
No mutta onneksi tällekin päivälle löytyisi tekemistä! Nimittäin me matkattaisiin Ghibli -museoon Mitakaan! Lisäksi päivään mahtuisi vielä viime hetken shoppaukset!

Vaihdettiin junaa Shinjukussa ja siitä meni suoraan rapid juna Mitakaan. Päästiin Mitakan asemalle ja siitä taas sokkona seikkailemaan.. Tosin sieltä löytyi kyllä heti ohjekyltistä Ghibli -museo, joten kylttejä vain seurailemaan.

Koko matkalla oli ohjeita Ghibli -museoon :-) Kiva piristys! Sinne käveli jonkin aikaa, mutta oli kyllä kiva kävellä, kun aurinko paistoi ja meillä oli hyvä fiilis. Päätettiin nauttia tästä päivästä niin paljon kuin vain suinkin!

Ghibli -museossa ei valitettavasti saanut ottaa kuvia :,( Joten otin kuvia vain ulkoa. Se oli tosi söpö paikka, mutta ehkä.. Ehkä hivenen tylsä? Kyllä me siellä hyvin kierreltiin ja käytiin kaikki mahdolliset huoneet kurkkimassa. Mari halus mennä sellaiseen lasten labyrinttiin ja siellä me sitten könyttiin lasten perässä selät väärinä.. :-D

Ostin Ghibli -puodista söpön vihkon ja kynän muistoksi. Sitten mentiin katsomaan todella suloinen lyhyt elokuva, joka siellä pyöri. Sitä ei kuulemma voi katsoa missään muualla? Sen jälkeen löydettiin vielä yksi huone, jossa oli hauskoja elementtejä Ghiblin leffoista :,)

Ghibli -museon jälkeen lähdettiin sitten suuntaamaan kohti Shibuyaa! Niina oli kertonut siellä olevan yksi manga -liike (Mandarake?) josta saisi jotain animekrääsää. Kännykässä mulla oli screenshotti kartasta, sillä olisi selvittävä.

Shibuyassa mentiin sitten eka syömään jonnekin italialaiseen ravintolaan ja sieltä sitten lähdettiin mun screenshotin avulla suunnistaa Mandarakea. Ja taas mä vieläkin ihmettelen, että miten me oikeasti löydettiin sinne! :-D Kun saavuttiin sinne alueelle, missä olin kuvitellut sen olevan, sitä ei näkynyt. Siinä kohtaa jo luovutettiin ja päätettiin kiertää se kortteli ympäri. Mä olisin kävellyt ohi, ellei Mari olisi yhtäkkiä huomannut Mandarakea siinä oikealla! Haha, mikä mäihä. Se liike sijaitsi jossain kellarissa, jonne meni tosi epäilyttävät portaat. Ihan kuin olisi saapunut jonnekin kielletylle alueelle. Sieltä kyllä löytyi vaikka mitä kivaa. Pyörittiin siellä ympäriinsä ja lopulta lähdettiin, kun oltiin löydetty haluamamme :-)

Sitten Shibuyasta suunnattiin takaisin Harajukuun. Päätettiin lähteä eri suuntaan kuin sinne torikadulle, mutta se oli kyllä virhe. Kierrettiin ihan jäätävä reitti, eikä siellä ollut yhtikäs mitään! Lopulta päädyttiin risteykseen, joka menisi sitä torikatua pitkin takaisin asemalle. Mutta siinä ympärillä oli vaikka minkälaista liikettä, joten päätettiin vähän zombailla ympäriinsä. Yhtäkkiä tajusin, että täällä Harajukussahan pitäisi olla niitä lolita -vaateliikkeitä! Innostuin ajatuksesta aivan täysin ja sitten piti etsiä Starbucksi, jotta päästäisiin nettiin etsimään liikkeet.

Starbucksin jälkeen meillä oli taas suunta, mihin mennä. Lopulta päädyttiin ostoskeskukseen, jonka alakerrassa olisi mm. Angelic Prettya. Aaaaa! Siellä alakerrassa oli kaikkea aivan ihanaa, mutta aivan herranjumalan kalliita. Eikä niistä puvuista saanu ottaa edes kuvia ;__; Lopulta päädyttii ostaa sellaisesta hieman halvemmasta liikkeestä kaikkee kivaa. Mä sain ihanan sydänlaukun <3

Tosiaan, nyt oli lauantai. Ja ihan mielettömästi ihmisiä liikkeellä Harajukussa! Oli tosi outoa verrata tätä ihmismassaa esim. arkipäiviin, jolloin siellä kuitenkin oli paljon ihmisiä, muttei siis näin paljoa.

Iltasesta mentiin sitten hotellille pakkailee tavaroita. Pieni paniikki tuli kyllä yhdessä kohtaa, että miten nää tavarat mahtuu. Kolmet kengät tungin reppuun ja meni sinne joitain muutakin. Ja matkalaukku meni kiinni! Victoryy!

Katselin siinä illasta vielä Japanin Netfilixiä :-D Animea löytyi, muttei tietenkään enkkutekstei.. Päädyin sitten katsomaan Mission Impossible - Ghost Protocolin ja sen jälkee mentii sit nukkuu. Jännitti kyllä seuraavan aamun lento.

Su 6.9.
Heräiltiin aamuseiskalta ja ruvettii valmistautuu lähtöön. Oltiin juna-asemalla joskus ennen kasia ja siitä suunnattiin Nipporiin, josta lähtisi Keisei Skyliner kohti Naritan lentokenttää.

Viimeiset tuliaiset ostettiin vielä yhdestä myymälästä ja huhhuh. Kun päästiin istuu alas ja oottelee porttien aukeamista, sitä mietti vaa mennyttä kahta viikkoa. Nyt jäisi mieletön reissu taakse. Edessä olisi pitkä matka kohti Suomea.

Lentokoneessa katsoin taas Avengers - Age of Ultronin (köhköh...<3), Big Hero 6 ja Kingsman. Sitten me melkein oltiinkin jo Venäjällä! Aika meni todella nopeasti.

Noh, Venäjällä sitten selvisi, että meijän Suomen lento on pari tuntia myöhässä. Yhyy, sen puolentoista tunnin sijaan meillä oli nyt miltein neljä tuntia odotusta. Yök ja joku Sheremetyevon lentokenttä.. Käytiin TGIF:ssa syömässä ja mun olotila oli aivan karsea. Kurkku huusi hoosiannaa ja mua vitutti. Huomasi kyllä se ravintolankin työntekijä, joka muka yritti olla hauska? Voi ressukkaa.

Oltiin syöty ja hieman tyytyväisiä. Sitten mentiin porteille odottamaan. Siellä päädyttiin juttelemaan naisen kanssa, joka puhui suomea hieman tönkösti, mutta kuitenkin sujuvasti. Hän oli siis venäläinen alkuperältään, mutta mennyt suomalaisen miehen kanssa naimisiin ja asui Tampereella. Siinä sitten höpöteltiin milloin mistäkin, milloin kissoista ja milloin siitä, kuinka kauan kestäisi päästä lentokoneeseen. Multa oli Duactit loppunu ja päädyin niistämään vessapaperiin, hyi. Mutta tämä ystävällinen nainen tarjosi mulle sitten viimeistä nenäliinaansa. Aaaw.

Päästyämme lentokoneeseen jouduttiin siellä odottamaan vielä yli puoli tuntia, koska lentokentällä oli ruuhkaa. Lentokoneessa oli tosi tukala ja huono happi. Meitä ei siellä kovin montaa matkustajaa ollut, Lopulta päästiin lentoon ja matka Suomeen alkoi. Tuntuipas se puolitoista tuntia todella pitkältä.

--

Mutta! Lopulta päästiin Suomeen, joten happy ending! Mulla alkoi tosiaan heti seuraavana päivänä koulu, mutta tunsin olevani elämäni voimissani (kovasta nuhasta huolimatta :-D) Mulla on takana aivan mieletön reissu, jota nyt muistelen kuvien avulla. Pystyn suosittelemaan Japania aivan kaikille! Ei tarvitse edes hirveästi Japanista tietää, kyllä siellä paikanpäällä oppii. Aaaa, pakko kyllä jonain päivänä päästä uudestaan! Tällä hetkellä kaipaan niitä ihania kaukosäätimellä toimivia vessoja, hehe. Ja maisemia! Voi että, kaipaan niitä maisemia.

Kiitos kaikille, jotka ovat jaksaneet seurailla blogiani :-) Olenkin facebookiin nyt laittanut paljon kuvia, mutta laitan tähän loppuunkin vielä tuttuun tyyliin pitkän kuvalistauksen. Jos jollekin tulee kysyttävää, vastaan mielelläni parhaan tietämykseni mukaan :-)

Ps. luottokorttilasku kahdelta viikolta on noin 800 euroa. Ei paha? :-D

Hong Kong, no fitting ja köyhä Disney

Mitä jäi Hong Kongista käteen? Otsikko kertoo sen - no fitting ja köyhä Disney.

Saavuttiin lauantaina joskus klo 12 aikaan aamupäivästä Hong Kongiin. Satoi kaatamalla vettä, mutta sehän oli odotettavissa sääennusteita seuraamalla. Kärsin hyvin pahasta korvakivusta laskeutumisen aikana (molemmamt korvat, jep jep) ja sen seurauksena en kuullut mitään moneen tuntiin, koska korvat olivat menneet pahasti lukkoon.

Kuvitelma, mikä mulla oli Hong Kongista, että täällä olisi halvempaa kuin Japanissa. Ihmisistä ja käyttäytymisestä en tiennyt. No, kaikki alkoi valottua meille, kun mentiin taksilla hotellille. Taksi ei ottanut meihin mitään kontaktia eikä siis edes tervehtinyt tai hyvästellyt. Okei, ehkä tämä on poikkeustapaus.. Taksimatka oli kuitenkin melko halpa, alle 20km maksoi noin 200 Hong Kongin dollaria eli jtn 20 euron luokkaa. Tämän kun jakaa kahtia, ei maksuksi jäänyt kuin 10e/henkilö, kuten olin budjetoinut. Jee hyvä minä.

Hotelli näytti melko karulta ulkoapäin, mutta sisältä se oli ihan ok. Perhehotelli, koska aulassa oli iso puhallettava leikkilinna lapsille sekä lastenlaulut soi. Siinä oleva hotellin työntekijä, joka siis ilmeisesti oli vastuussa tästä lasten paikasta, NUKKUI kättään vasten. Aivan siiinä kaikkien edessä.

Respa oli kuitenkin ihan ok ja jätettiin tavarat laukkusäilytykseen, koska huone ei ollut vielä valmis. Meiltä oli kysytty, halutaanko parisänky vai erotetut sängyt. Erotetut kiitos (eikä sit kuitenkaan saatu tätä, vaan toinen nukkui valtavalla parisängyllä ja toinen kovalla sijaisvuoteella eli minä...).

Kahvi maksoi n. 5 euroa hotellin kahvilassa. Mitääää?? Okei okei, ehkä tää on vain hotellin kalliit hinnat.

Shuttle bussi lähimmäiselle metroasemalle Tsuen Waniin maksoi 10HKD eli noin 1 euron luokkaa. Tämä oli ihan ok. Kun oltiin saatu huone ja viety laukut sinne, lähdettiiin saman tien keskustaan.

Saavuttiin sitten lopulta Central -metroasemalle ja suunnattiin ulos. Ööö, minne mennäään? Meistä oli hyvin karua ja rumaa, kun Hong Kongissa on yhdistettynä vanhaa ja uutta, korjattua ja rikottua. Siis oikeasti, välillä sellaisen hienon rakennuksen vieressä oli selvästi joku slummi/köyhille ihmisille tarkoitettu kerrostalo, joka oli rumasti rapistunut ja muutenkin aivan kauhea...

Onko jollakulla hyvää kokemusta Hong Kongista? Sillä meille jäi todella huonot kokemukset täältä. Ihmiset ei tervehdi, tönitään, juostaan.. Paras oli kyllä, kun oltiin menossa sisälle metroon ja siinä alhaalla on nuolten suunnat, mistä mennän sisälle ja mistä tullaan ulos. Oltiin Marin kanssa siinä sisälle metroon -nuolien kohdalla ja kun metro saapui asemalle, siihen nuolen päälle, joka on metrosta tulevien ihmisten ulostuloväylä, tuli yksi mamma. Ovet aukesi ja tää mamma yritti päästä sisälle. Vastassa oli kuitenkin isokokoinen hongkongilaismies, joka siis mulkaisi TODELLA vihaisesti hänen edesssään olevaa mammaa, joka yritti tunkeutua miehen ohi metroon. Ohhoi, haloooo, missä on käytöstavat? Japanissa ei ikinä tullut tällaista vastaan.

No, shoppaillaan! Vaatteet on täällä varmasti halvempia kuin Japanissa!
Ja mitä, hinnat olivat jopa korkeammat kuin Japanissa! Jos halusi sovittaa aletuotteita, myyjä totesi "no fitting". Eli alennuksissa olevia vaatteita ei saa sovittaa. Käytiin sitten myöhemmin myös sellaisella city walkilla, josta sai ostettua kaikenlaista melko edullisesti. Siellä vaatteita, jotka eivät edes olleet alennuksessa, no fitting. Eihän sitä uskaltanut mitään ostaa, kun ei tiennyt, mahtuuko ne päälle!

Googlailtiin sitten Hong Kongin ostoskeskuksia nuorille aikuiselle Tsim Tsa Suissa (mikälie) oli kuulemma nuorille vaatteita. Siis siis. Mutta äääää. Siis sielläkin oli vain jotain merkkivaatteita ja todella kalliita!

Näiden kokemusten perusteella sanoisin, ettei Hong Kongista saa edullisia vaatteita. Onko jollain toisenlaista kokemusta? Lisäksi kahvit ja ruuat tms ovat myös todella kalliita.

31.8, maanantai. Disneyland Hong Kong.

Olin todella innoissani, kun pääsisin taas Disneylandiin pitkästä aikaa. Metrolla oli helppoa mennä perille asti. Juna-asemillakaan ei edes ollut paljoa ihmisiä, koska oli maanantai ja ihmiset olivat menossa töihin tai kouluun. Disneyland aukeaisi klo 10, joten oltiin niihin aikoihin siellä. Siellä oli aivan jäätävästi ihmisiä odottamassa  + kauhean kuuma sekä kostea ilma. Siellä ei ollut mitään kylttejä lipputiskeistä, joten mentiin vaan yhteen jonoon peräksi, koska se näytti menevän lippuluukulle - no eipä mennyt. Oltiin jonotettu jo 15 min, kun tajuttiin, että jono ei poikennutkaan lippuluukulla vaan jatkoi matkaa portteja. Mari sitten meni aitojen alta lipputiskin jonoon (joka oli siis meidän viereinen jono..) ja päästiin ostaa liput. 60e päivälippu. Waat? Tuolla hinnalla pitäisi sitten oikeasti olla jotain hyvää odotettavissa.

Itse puiston alueet aukesivat vasta 10.30 ja päästiin 10.25 odottelemaan. Siitä sitten käveltiin rauhallisesti Tomorrowlandin Space Mountain laitteelle, kun muut juoksivat, VAIKKA juokseminen oli kielletty. Odotettiin huimat 5-10min jonossa, kun päästiin laitteen kyytiin.
Se oli niiiiin laimea! Verrattuna muiden Disneylandien Space Mountainhin, tämä Hong Kongin versio meni alusta loppuun melko hitaalla vauhdilla. Olin pettynyt :(

Lähdettiin kiertelemään puistoa kaikessa rauhassa ja huomattiin, että suurimmaksi osaksi kaikissa laitteissa oli odotusajat 5-10 minuuttiin. Eli tämä voisi siis todeta, että ensimmäisellä syyskuun viikolla (arkisin) kannattaa käydä vierailemassa ainakin tässä Hong Kongin Disneylandissa, jos haluaa välttyä jonoilta ja ihmismassoilta.

Mutta se, mitä 60 euron pääsymaksulla saa, onkin aivan toinen asia.

Puistossa oli kolme hyvää mainitsemisen arvoista asiaa -Big Grizzly Mountain Runaway Mine Cars -vuoristorata, lyhyet jonot ja Lion King -show.

Nyt ne huonot puolet - kalliit hinnat, ei Disneymäiset työntekijät (eivät juuri hymyilleet tai toivottaneet tervetulleeksi), tylsät laitteet (aikalailla sellaista alle 10 -vuotiaille tarkoitettua viihdykettä), Paraati kesti vain 5 minuuttia (yleesä ainakin 15 min paraatit), huonot ruuat..

Hong Kongin Disneylandin voi omasta puolestani jättää hyvillä mielin väliin, koska minusta se ei ole tuon 60 euron arvoinen puisto. Totta kai se on itsessään kokemus ja kävinhän minäkin siellä varoituksista huolimatta. Kokemusta rikkaampana, enkä mene sinne enää toiste :-D

Meillä meni Disneylandissa about koko päivä ja seuraavana päivänä (tiistai 1.9) lento takaisin Japaniin jeejee. Taksikuski oli yllättävän mukava ja meillä oli enää vain Marin 200 HKD käteistä ja taksikuski hyväksyi sen, vaikka summa oli 210 HKD :-D Kiiteltiin siinä oikein paljon.

Seuraavassa postauksessa sitten Tokion Disneylandeista kerrottavaa ja viimeisistä päivistä Japanissa!

Päivä 3 ja 4, Kioton nähtävyyksien pitkät välimatkat ja Naran bambit

Unohtui tuosta viime päivityksestä vielä yksi huomio japanilaisista. Mentiin siinä klo 21 jälkee kauppaan hakemaan jotain lääkettä palaneelle iholle. Ei ehditty siinä kauaa katsella, kun joku mies tuli kysymään englanniksi, että tarvitaanko me apua. Eikä hän siis ollut kaupan työntekijä. No yritettiin siinä sit kertoa, että etsittiin apua auringon polttamalle iholle. Mies oli yhtä kysymysmerkkiä ja siihen tuli sitten paikalle myyjä, jotka ryhtyivät japaniksi pohtimaan, että mitä me oikein etsitään. Milloin minä näytin Marin palanutta olkapäätä ja milloin oli puhetta auringosta. Sitten siihen tuli kaksi nuorempaa miestä, jotka ilmeisesti olivat huomanneet meidän tilanteen ja tiesivät, mitä me haetaan. Johan se voide löytyi! Jännää, että Japanissa tullaan heti tarjoamaan apua, vaikkei sitä yhteistä kieltä edes löydy :,D

27.8, torstai.

Heräiltiin joskus kahdeksan ja yhdeksän välillä. Oli rauhallinen aamu, koska Kiotoon ei ollut kuin puolen tunnin matka junalla. Oltiin ostettu ennakkoon Japan Rail passit Kansain alueelle, joten käytiin heti Osaka stationille päästessä ne vaihtamassa. Ne oli parin päivän liput ja niiillä päästäis helposti Kiotoon ja Naraan.

Olin etukäteen jo katsellut pyörävuokrausmahdollisuutta ja yksi liike vaikutti vakuuttavalta nettisivujen perusteella. Päädyin sähköpyöriin, jotka auttaisivat etenkin ylämäessä polkemisessa ja muutenkin antavat lisävauhtia etenemiseen. Olin katsonut pyöräkarttaakin jo etukäteen ja reitti kyseisele pyörävuokraamolle pitäisi olla aika selvä. Näin ainakin luulin.

Oltiin Kiotossa joskus puoli yhdentoista aikoihin Kiotossa ja heti kun astuttiin ulos asemalta ja pääydyttiin katsomaan karttaa, olin aika hukassa. Ja piru vie kun kartalla reitit näyttävät lyhyemmiltä kuin ne oikeasti ovat! Eli suosittelen, että käyttäkää metroja ja julkisia niin paljon kuin vain pystytte. Minä ja Mari ollaan kulutettu jalkamme jo miltein puhki tällä kävelemisellä.

Lopulta, yli puolen tunnin etsinnän ja kävelemisen jälkeen (asteita n. 30-35 astetta....), löydettiin se hemmetin liike jostain hemmetin pikkukadulta, eikä se todellakaan vakuuttanut samallalailla kuin nettisivut. Otettiin sieltä nyt kuitenkin sähköpyörät päiväksi. Tähän taas sellainen huomio, että vuokratkaa pyörät mahdollisimman läheltä omalta saapumisalueelta. Helppoa on sitten palauttaa pyörä siihen ja lähtee hotellille :-)

Otettiin pyörille vielä varmuuden vuoksi vakuutukset, jos jotain tapatuis pyörälle. Tähän kannattaa käyttää omaa harkintaa esim. Meinaatteko jättää pyörät pitkäksi aikaa yksin tms. Pyörien hinta vakuutuksien jälkeen oli jotain 15-17e väliltä.

Sähkköpyörä.. Aiva mieletön! Suosittelen ehdottomasti tutustumaan tällaiseen ja varsinkin vuokraamaan sellaiset, jos haluatte samassa kaupungissa katsella nähtävyyksiä edeten nopeasti ja saaden samalla hieman hyötyliikuntaa. Pyörä kulki kuin itsekseen! Se vaan, että Kiotossakin on aika paljon ihmisiä kävelykaduilla ja heitä joutui siinä väistelemään.. Muuten pyörän kanssa sujui hienosti. Joissakin nähtävyyksien parkkipaikan yhteydessä oli myös pyöräparkki. Ensimmäistä kertaa pyörää viedessä tällaiseen, joutuu maksamaan 200 yeniä eli n. 1,5e. Saat sellaisen parkkilapun itsellesi ja voit viedä pyörän toisiin samanlaisiin parkkeihin nyt veloituksetta. Sekä tiedät, että joku vahtii pyörääsi.

Käytiin ensimmäisenä pyöräilemässä Kioton Imperial Palacen luona. Kävi ilmi, että itse alueelle ei pääse muuta kuin virallisen oppaan opastuksella. Päätettiin tulla kyseiseen kohteeseen myöhemmin uudestaan, koska juuri silloin ei ollut mahdollisuutta varata vierailua.

Pyöräiltiin Nijon linnaan. Maksoi 600 yeniä pääsymaksu. Mutta voi että! Oli kyllä aivan mielettömän näköistä. Se, mitä Osakan linnasta puuttui, löytyi Nijon linnasta. Sisällä kaikki oli sitä vanhaa Japania ja aa. Kaunista. Ulkonakin oli paljon kauniita yksityiskohtia.
Tässä vaiheessa meille iski ihan hillitön nälkä, eikä siis menty sitä kierrosta aivan kokonaan. Nyt oli ruuan aika.

Löydettiin siinä sitten joku hampurilaispaikka. Jossa ei käynyt luottokortti. Ei kun metsästämään raha-automaattia. Viereisessä kaupassa se ei ollut käytössä. Toinen sijaitsi tien toisella puolella pienen matkan päässä. Tässä vaiheessa päästin aika monta kirosanaa, koska oli nälkä, kuuma ja piti tehdä turhia reissuja.

Lopulta, kun oltiin saatu nostettua rahaa ja syötyä keskiverrot hampurilaiset, päätettiin matkata Gionin alueelle. Siellä näkisi kuulemma paljon kimonoita ja olisi muutenkin näkemisen arvoinen alue.

Tässä kohtaa todettiin tosiaan se fakta, etteivät pyöräfirman kartat olleet aivan realistisia. Välimatkat joidenkin nähtävyyksien välillä olivat todella pitkiä, vaikka kartalla ne näyttivät olevan todella lähellä toisiaan. Onneksi osaan suunnistaa :-D Pyöräilyt menivät lähinnä niin, että minä menin edeltä kartan kanssa ja Mari tuli perässä.

Kun päästiin sinne Gionin aluelle, bongattiin heti japanilaisia nuoria naisia kimonot päällä. Ai että ne kimonot on niin nättejä! Mentiin pyörien kanssa ahtaita katuja pitkin väkijoukon seassa (siis talutettiin pyöriä, ei siellä voinut polkea!) Ja ihan hyvin selvittiin niiden kanssa. Välillä päädyttiin ihastelemaan pikkukauppoja ja käytiin pyörähtämässä niissä. Oltaisiin haluttuu käydä vielä yhdellä temppelillä ja oltiinkin jo sinne päin menossa, mutta aikataulu ei enää antanut myöten. Me kun haluttiin käydä vielä siellä Osakan linnalla.

Pyöräiltiin sinne takaisin vain saadaksemme tietää, ettei tänään enää mene opastettuja kierroksia (Klo oli jtn 17). Jaahas, ei sitten mennä. Käytiin palauttamassa pyörät ja lähdettiin takaisin Osakaan.

Tässä välissä mainittakoon se, että kun tuota aamuna heräsin, mulla oli kurkku aivan miellettömän kipeä. Iltaan mennessä olin todella väsynyt ja kurkkuun sattui nyt jo todella paljon. Kioton jälkeen käytiin vielä uudestaan HEP FIVEn kauppakeskuksella. Sen jälkeen käytiin apteekissa hakemassa kurkulle lääkettä ja palattiin hotellille. Huonon olon takia en siis ole jaksanut kirjoittaa blogia, nyyh.

28.8, perjantai. Nara

Lähdettiin myös tuolloin liikkeelle vasta kymmenen jälkeen, koska Naraan oli aika lyhyt matka. Mentiin ensiksi Tennojin asemalle ja siitä suunnattiin junalla. Jr Rail passien kanssa.

Oltiin päätetty vuokrata myös tänäkin päivänä pyörät, koska Kiotossa niiden kanssa oli ollut kiva mennä. Käytiin kysymässä Naran infosta pyörävuokraamoista ja kaksi löytyi läheltä. Mentiin halvempaan, haha. Ensiksi hän sanoi meille pyörien olevan loppu, mutta sitten hän mainitsi, että hänellä on vielä kolme sähköpyörää. Meille kaksi kiitos! Vuokra oli vain 1200 yeniä eli n. 9 euroa. Myyjä ei maininnut mitään vakuutuksesta, joten ei edes kysytty.

HUH, onneksi otettiin sähköpyörät! Suunnattiin nimittäin Naran puistoon, jossa vietettäisiin suurin osa päivästä, koska siellä sijaitsi myös suurimmat osat nähtävyyksistä. Tuonne puistoon oli matkaa yli kilometri ja se oli sellaista pientä ylämäkeä koko ajan. Sähköpyörillä ylämäki meni vaivattomasti, eikä tullut edes kuuma!

Kun päästiin itse puistoalueelle, huomattiin siellä ihmisten lisäksi jotain muutakin elävää.. Nimittäin bambeja! (Peuroja xD). Mehän innostuttiin niistä aivan täysin. Kaksi aikuista ja kaksi pienempää bambia, mukavan kesyjä ja kuvattavia. Kun oltiin niitä hetken kuvattu ja hykerrelty tyytyväisenä, huomattiin että puistohan on täynnä niitä. Lyhyen matkan päässä eräs muori myi bambeille tarkoitettuja keksejä ja totta kai kuvittelin itseni Disney prinsessamaisesti ruokkimassa villieläimiä ihanassa harmoniassa! Pakko siis ostaa keksipaketti.

Heti, kun sain keksit käteeni, mun unelma putosi multa ja sen päällä hypittiin. Sillä kymmenen bambin lauma saartoi mut välittömästi ja alko näykkii mun mekkoa sekä käsiä (tässä kohtaa en ollut saanut keksejä edes auki ja tyrkkäsin ne vaa nopeasti Marille, koska mun piti laittaa lompakko laukkuun). Nyt ne bambit hyökkäs Marin kimppuun. Mä nappasin ne sitten takasin ja rupesin repii paperia auki. Sit ne keksit vaa mureni ja putos maahan. Bambi oli tyytyväisiä, me ei.

Pyöräiltiin sitten kauimmalle nähtävyydelle, Kasuga Taishalle. Oli kyllä taas aivan mieletön paikka... Sanattomaksi pisti. Punainen rakennus, punaiset pylväät, pimeä huone täynnä lyhtyjä.. Oli siihen pieni maksu, muttei haitannut.

Sitten mentiin katsomaan Todaiji temppeliä. Paljon ihmisiä (Kasuga Taishalla ei ollut miltein ketään verrattuna Todaijiin). Ja bambeja. Päädyttiin nopeasti vain silmäilemään alue läpi ja tehtiin sitten siirtoa Naran museolle. Haha, kun oltiin tulossa vauhdikkaasti alamäkeä kohti Todaijia, mun hattu lensi mun päästä. Ihana turistimies juoksi tien yli ja toi mulle mun hatun.

Naran museossa oli mielettömiä buddha patsaita ja arkeologien löytyjä entisaikojen Japanista. Hinta aikuiselle oli 1500 yeniä, mutta multa kysyttiin sitten opiskelijakorttia ja näytin sille myyjälle mun nykyistä korttia. Läpi meni :-D Maksoi mulle vaan 1000 yeniä.
Museon eräät patsaat vetivät kyllä taas sanattomaksi, niin upeita ne olivat. Siellä ei vaan saanut kuvata, nyyh.

Tämän jälkeen oltiin nähty Naraa mielestämme tarpeeksi. Suuntasimme vielä syömään välipalaa erääseen kahvilaan ja palautettiin pyörät siinä neljän jälkeen.

Otettiin juna Nambaan, jossa sijaitsisi pöllökahvila. Lopulta se löytyi pienen metsästämisen jäljiltä. Pääsymaksu oli 1500 yeniä ja tähän kuului yksi juoma. Meidän lisäksi kahvilassa oli parisen seuruetta.
Meitä neuvottiin, että vain pöllön nokkaa saisi silittää sekä kerrottiin, keitä ei saa silittää ja ketkä näykkii. Vitsi mua jännitti pitkään, ennen kuin uskalsin koskea pöllöihin. Mutta voi että ne olivat suloisia :3

Yhtäkkiä huomattiin Marin kanssa olevamme siellä kahdestaan kahden myyjän kanssa. Hetken kuluttua naismyyjä tulee paikalle hansikkaan kanssa ja ottaa yhden pöllöistä käsiinsä. Sitten hän on ojentamassa sitä mulle. Ooooom sain pitää pöllöä kädessä! Sitten taas kyseltiin, mistä ollaan kotoisin. Suomesta. Muumit. Aaa! Johan ne tiesivät :,D Sitten meitä taas lahjottiin pöllön sulilla, jotka ois normisti maksanut jonku 100 yeniä. Arigato! Oli kyllä mahtava kokemus, suosittelen lämpimästi :3

Loppupäivä meni sitten shoppaillessa Forever 21:ssa (hiihhi kivoja kenkiä) ja pakkaillessa aamulentoa varten.

Päätän tämän blogikirjoituksen nyt tähän. Hong Kongia sitten seuraavassa päivityksessä. Huomenna Disneylandiin!