AIVAN MIELETÖN PAIKKA!
Lennettiin aamulennolla klo 8.40 Tokiosta Okinawalle. Herättiin sunnuntaina siinä neljän aikoihin aamusta ja suunnattiin lentokentälle. Ensiksi Ikebukurosta juna Uenoon ja sieltä sitten aamun ensimmäisellä Skylinerilla Naritan lentokentälle. Kannattaa varata reippaasti aikaa paikoista toiseen siirtymiseen ja totta kai sitä mukaan, kuinka paljon porukkaa on mukana matkalla. Itse olin käynyt edellisenä päivänä ostamassa koko porukalle junaliput jo valmiiksi, joten päästiin suoraan porteista sisään ja junaan.
Skyliner maksoi n. 20e ja sillä pääsi Uenosta Naritan lentokentälle (terminaali 2) alle 40 minuutissa. Nopeaa.
Hypättiin terminaali 2:sesta shuttle bussiilla terminaali 3:seen ja tsekattiin itsemme sisään lennolla. Koko ajan meillä oli passit valmiina, mutta Japanin sisäisellä lennolla ei tarvitse näyttää passia. Cool.
Matka Okinawalle taittui Jetstarin koneella, joka oli täynnä japanilaisnuoria. Oli muuten mielenkiintoista, että ennen lentoa käsimatkatavarat oikeasti punnittiin ja moni joutuikin (ei siis meidän seurue) maksamaan ylimääräisen maksun, kun käsimatkatavara painoikin yli 7 kg.
Mä nukuin koko lentomatkan! Vaikka nukkuminen oli sellaista pilkkimistä, kolmen tunnin lento tuntui todella lyhyeltä. Nahan lentokenttä oli todella pieni ja kun astuttiin ulos koneesta, kuumuus ja kosteus suorastaan syöksyi päälle. Kuin olisi tropiikkiin saapunut!
Lentokoneesta ulos ja laukkuja hakemaan - tässä meni valehtelematta vain 10 minuuttia :D Käsittämättömän nopeaa. Jatkettiin matkaa sitten Okinawan ainoalla monorail -linjalla ja päästiin suoraan hotellin viereiselle asemalle.
Nahana hotel & spa näytti aivan mielettömältä ulkoapäin! Ja myös sisältä. Saatiin aluksi vain yksi huone, sillä kello oli vasta vähän vaille 12. Käytiin heittää tavarat sinne ja suunnattiin syömään ensimmäiseen vastaan tulevaan ravintolaan - subwayhin. Kun oltiin sinne matkalla, alkoi sataa aivan kaatamalla! Kangaskengät oli täysin märät. On muuten outoa, että Japanissa subwayn leipään ei tule automaattisesti juusto, vaan siitä täytyy maksaa ylimääräistä.
Nyt sitten päästäänkin Okinawareissun kiinnostavimpaan osioon - auton käyttöön! Käytiin hakemassa vuokra-auto käyttöön hotellin lähellä olevasta vuokraamosta ja suunnattiin Peace War memorial parkkiin. HAHAHAHHA automaattivaiheinen auto ja mies ekaa kertaa sellaisen ratissa. Arvatkaapa, mitä tapahtui ensimmäisen 5 minuutin aikana?
Ajettiin vahingossa manuaalivaihteella. Ihmeteltiin, miksi auto pitää niin kovaa ääntä..
Mies räpläsi ilmastointia ja auto sammui keskelle tietä liikennevaloihin. Ensiksi selvisi, että autossa on jopa kolme eri tapaa sammuttaa moottori. Lisäksi se, että vaihekeppi pitää asettaa tiettyyn kohtaan, että auto käynnistyy.
Mies räpläsi ilmastointia ja auto sammui keskelle tietä liikennevaloihin. Ensiksi selvisi, että autossa on jopa kolme eri tapaa sammuttaa moottori. Lisäksi se, että vaihekeppi pitää asettaa tiettyyn kohtaan, että auto käynnistyy.
Olisi ollut kiva, jos vuokraamo olisi edes vähän tutustuttanut meitä auton käyttöön. Mutta kun alkuvaikeuksista oli selvitty, niin matka taittui aivan mainiosti! Vasemmanpuoleinen liikenne ei ollut juttu eikä mitään miekkoselleni ;)
Peace War Memorial Park oli aivan käsittämättömän kaunis, eikä sitä voi oikein sanoilla tai kuvilla selittää. Kun saavuttiin sinne, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja sai paikan näyttämään todella viehättävältä. Suosittelen lämpimästi tätä paikkaa.
Sunnuntai-iltana käytiin vielä hotellin ravintolassa syömässä ja mentiin sen jälkeen huoneisiin lepäämään.
Maanantaina heräiltiin seiskan aikoihin ja suunnattiin ravintolan aamupalalle tankkaamaan pitkää päivää varten. Hotellilla oli mukava autoparkki ja kun ilmoitimme lähtevämme autolla, auto ajettiin suoraan pihalle valmiiksi meitä varten. Mies kuskiksi, minä kartturiksi (navigaattorin avuksi) ja menoksi!
Matka Nahasta Nagoon kesti puolisentoista tuntia. Mentiin Okinawan expresswaylle, mikä osoittautuikin erittäin helpoksi käyttää - kun ajat sisään expresswaylle, menet portille hakemaan lippua (ei ETC porteille). Kun poistut expresswaylta, menet luukulle ja maksat summan (näissä yleensä ihminen luukulla). Ajettiin vissiin pisin reitti expresswaylla ja se maksoi n. 10e.
Expresswayta ajellessa ihasteltiin Okinawan kauniita maisemia. Aivan erilaista meininkiä kuin Tokiossa! Tänne on kyllä pakko päästä vielä uudestaan :)
Suunnattiin ensimmäisenä Nagon Pineapple Parkkiin, joka osoittautuikin... Erilaiseksi kuin olin kuvitellut :D Nyt sitten sellainen vihje, että tutustukaa oikeasti kohteisiin etukäteen syvemmin, ettette pety saapuessanne perille. Pineapple Park olikin "halpa" teemapuisto ja saatiin kiertää puistoa vain liikkuvan kärryn kanssa. No, saatiin ajelun jälkeen hieman kävellä ympäriinsä ja siellä oli paljon erilaisia maistiaisia yms, joten ei se nyt ihan turha reissu ollut. Mutta olisi kyllä voinut jättää tekemättä :D
Sitten lähdettiin ajelemaan Hiji Waterfallia kohti. Ja tässä taas kompastuin omaan tyhmyyteeni - olisi pitänyt lukea etukäteen, että kyseessä tulisi olemaan 40 minuutin mittainen patikointireissu vesiputoukselle. No, haaste otettiin vastaan!
... Olisi pitänyt lukea tarkemmin lähialueen karttaohje :D ajeltiin aluksi jossain hemmetin pikkutiellä 20 minuuttia ja palattiin lopulta takaisin lähtöpisteeseen, jossa selvisi, että olisikin pitänyt ajaa aivan täysin toista reittiä. Lopulta löydettiin leirintäalueelle, jonne saisi siis jäädä telttailemaan yms. Syötiin pikkunälkäämme paikalliset hodarit ja ryhdyttiin aloittamaan reissua. Lippu vaellukselle maksoi n. 4-5e.
Aivan mielettömät maisemat! Ei voinut taaskaan uskoa, mitä Japani voisikaan meille tarjota. Ja se hemmetin kämmenenkokoinen HÄMÄHÄKKI. Sen jälkeen mikään niistä pikkuötököistä ei enää pelottanut tippaakaan :D rämmittiin siellä metikössä hikisinä ja läkähdyksissä sekä samalla kuvia napsien. Lopulta tunnin vaelluksen jälkeen päästiin ihastelemaan upeaa vesiputousta. Paluureissu sujuikin sitten siinä 40 minuutissa, sillä maisemat oli jo kuvattu menomatkalla. Ehdottomasti näkemisen arvoinen!
Kello lähestyi viittä, joten lähdettiin ajelemaan kohtu Churaumi Aquariumia. Päästiin perille kuuden jälkeen ja Aquariumiin pääsi sisään halvemmalla iltalipulla, joka maksoi n. 11e. Olipa upea akvaario! Meillä meni yli tunti kierrellessä ja tajuttiin vasta klo 19 pintaan, että pirskatti, ei ehditty sitten käydä missään muualla (esim katsomassa delfiinejä yms). Mutta kyllä se akvaario itsessään oli tosi upea, joten en lainkaan murehtinut :)
Lähdettiin suuntaamaan kohti Nahaa. Käytiin Family Martissa ostaa välipalaa ja nähtiin neljä kisua, joista kolme kerjäsi koko ajan ruokaa ;___; Saako ne viedä kotiin..
Oltiin hotellilla takaisin kymmenen aikaan ja suoraan nukkumaan :D Rankkaa tuo matkustaminen. Mutta auton vuokraus oli kyllä Okinawareissun parhain idea.
Tänää (tiistaina) tutustuttiin Kokusai Dori Streetillä sijaiseviin katukauppoihin ja käytiin uimassa! Löysin Mario Uno-kortit! Mitään muuta kivaa ei sitten juurikaan osunut silmiin. Käytiin uimassa läheisellä uimarannalla ja oli muuten lämmintä vettä! Polskittiin siinä puolisen tuntia ja lähdettiin sitten tankkaamaan autoa, jonka jälkeen palautettiin auto vuokraamoon.
Sellainen pikaviisiitti Okinawalle! Lennot tosiaan maksoi vain jotain 60e suuntaansa, joten halvalla päästiin. Tuun ehdottomasti vierailemaan Okinawalla vielä uudestaankin :)
Huomenna Osaka calling!
-Riikka
























































